Tieto-osio

Tieto-osiosta löydät tietoa erilaisista ympäristönhoidon toimenpiteistä ja menetelmistä, joiden avulla voi pienentää maatilan vesistö- ja ympäristövaikutuksia sekä lisätä luonnon monimutoisuutta.

Kirjaudu palveluun

Täsmälannoitus

Täsmälannoituksessa lannoitus kohdennetaan tarkasti erilaisia teknologiaan ja paikkatietoon perustuvia viljelytyökaluja käyttäen lohkon sisällä. Lohkonsisäisiä erilaisia kasvupaikkoja lannoitetaan ikään kuin ne olisivat erillisiä kasvulohkoja, joilla kuitenkin viljellään samaa kasvilajiketta. Tiedonkeruuseen käytettäviä työkaluja ovat esimerkiksi kasvustosensorit, satelliittidiat, droonit sekä maaperäskannaus.

Satelliittipaikannuksen ja koordinaattien avulla peltolohkot sijoitetaan kartalle. Maaperäskannauksen avulla viljelijä saa karttapohjalle näkyviin tietoja esimerkiksi lohkon maalajista, multavuudesta, ravinteista ja näiden vaihteluista. Viljelysuunnitteluohjelman avulla paikkatietoja voidaan visualisoida, jolloin niistä voidaan luoda lannoitussuunnitelma. Paikan mukaan säätyvä työkone saa tiedon levitysmäärästä ennakkoon luodun kartan tai sensorimittaukseen perustuvan mallinnuksen tai näiden yhdistelmän perusteella. Useimmissa viljelysuunnitteluohjelmistoissa on tuki tätä varten, josta työkone hakee tiedot suoraan. Ajon aikana pellosta saadaan tietoja kasvustosensorien avulla, ja lannoitusta on myös mahdollista hienosäätää tässä vaiheessa. Traktorin katolle voidaan asentaa sensorit (esimerkiksi Yara N), jotka mittaavat kasvuston vihermassan määrää, ja laskevat tarvittavan typpilannoitteen määrän. Kasvukauden aikana kerättyjä tietoja, kuten peltolohkojen ravinnetaseita, voidaan lisätä karttapohjalle erillisiksi kerroksiksi. Lannoitus lohkon sisällä voidaan ottaa hyvinkin pienipiirteiseen tarkasteluun, mikäli teknologian taso ja suorituskyky niin sallivat.

Vaikka täsmälannoitus edellyttää viljelijältä aihepiiriin perehtymistä ja tekniikan toimivuutta, voidaan sen avulla saavuttaa monia hyötyjä, jotka näkyvät muun muassa satotasojen nousuna, sadon laadun parantumisena ja lannoitesäästöinä. Koneautomaatio voi helpottaa työntekoa merkittävästi, ja esimerkiksi käytettyjen lannoitteiden dokumentointi on täsmällistä.

Alkuun pääsee helpoiten urakoitsijan avulla, jolla on kokemusta täsmäviljelystä. Urakoitsija voi auttaa viljelijää myös esimerkiksi kasvustokarttojen tulkitsemisessa, jolloin uusien tekniikoiden käyttöönotto helpottuu. Käyttöönoton ei tarvitse myöskään olla kallista, sillä vaikka kaupalliset järjestelmät voivat olla hintavia, on niille olemassa myös avoimen lähdekoodin vaihtoehto, AgOpenGPS. Avoin lähdekoodi tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi käyttää sitä vapaasti, ja halukkaat vapaaehtoiset voivat kehittää sitä eteenpäin.

1. Satelliitit ja koordinaatit:
   Peltolohkojen sijoittaminen kartalle.
2. Maaperäskannaus, lennokkikuvat:
   Tietoja esimerkiksi lohkon maalajista, multavuudesta, pH:sta sekä ravinteista ja näiden vaihteluista.
3. Viljelysuunniteluohjelma visualisoi tietojen pohjalta kartan:
   Esitetään ruudukkona ja vyöhykkeenä ja näiden pohjalta tehdään lannoitussuunnitelma.
4. Paikan mukaan säätyvä työkone hakee tiedon suunnitelmasta:
   Viljelijä voi lähteä ajamaan lannoitetta peltoon.
   Työkoneiden täsmäviljelylaitteistot käsittävät neljä perusosaa:
   • 1) tehtäväohjain, jossa on usein käyttöliittymä (käskyttää työkonetta tavoitekartan mukaisesti, työnaikainen tiedonkeruu, summatiedot lannoitteista lopuksi -> dokumenttitiedosto),
   • 2) paikannuslaite
   • 3) säätöyksikkö sekä
   • 4) ajonaikana säätyvät laitteet itse koneessa.
5. Ajon aikana tietoa saadaan jatkuvasti myös esimerkiksi traktorin katolle asennetun NDVI-sensorin avulla (esim. Yara N-sensori).
   Työkoneen liikkuessa eteenpäin sensori aistii edessä olevan kasvuston vihermassan määrää ja vihreän värin sävyjä ja tietojen perusteella järjestelmä laskee sopivan typpilannoitteen annosmäärän.
6. Viljelytyön aika, paikka ja tehty työ (lannoitusannos) tallentuu, ja siirtyy maatilan muihin tietojärjestelmiin.
   Esim. Viljelysuunnitteluohjelmaan. Kun tallennettuja tietoja vertaillaan suunnitelmiin, saadaan käsitys työn onnistumisesta.
   Kasvukauden aikana kerättyjä tietoja, esim. lohkojen ravinnetaseita ja ilmakuvia, voidaan lisätä karttapohjalle erillisiksi kerroksiksi

Mitä hyötyjä täsmälannoituksesta on:

• Oikea määrä lannoitusta -> satotasojen nousu ja sadon laadun parantuminen
• Tuotantopanosten hyötysuhde parantuu -> lannoitesäästöt
• Koneautomaation tuoma työn helpottuminen ja viljelyn onnistumisen seuranta myös pitkällä aikavälillä
• Päällekkäistä ajoa ei tule juuri yhtään, suorat ajolinjat pellolla
• Ympäristökuormitus vähenee -> ei valumia vesistöihin niin helposti
• Ravinnetaseiden hallinta helpottuu ja niiden vaihteluihin voidaan puuttua ajoissa.
• Täsmälannoituksessa käytettäviä työkaluja: kasvustosensorit, käsimittarit, satelliittidiat, droonit sekä maaperäskannaus.