Tieto-osio
Tieto-osiosta löydät tietoa erilaisista ympäristönhoidon toimenpiteistä ja menetelmistä, joiden avulla voi pienentää maatilan vesistö- ja ympäristövaikutuksia sekä lisätä luonnon monimutoisuutta.
Pitkäaikainen kesanto
Pitkäaikainen kesanto eli käytöstä poistunut maatalouden maa
Varsinkin tehokkaasti viljellyillä alueilla on luonnon tasapainolle hyödyksi, että siellä olisi myös hoidettuja puoliavoimia ja niittymäisiä alueita. Alkuraivauksen jälkeen sellaista aluetta joko laidunnetaan tai niitetään ja kerätään niittojäte pois. Käytöstä poistunutta maatalousmaata, eli pitkäaikaista kesantoa, ei juurikaan ole viljelijöiden omassa hallinnassa. Mikäli tällaista aluetta viljelymaisemasta löytyy, ne olisi hyvä saada hoidon piiriin. Jos ne ovat pellon ulkopuolista aluetta ja niillä on viljelyyn liittyvä maatalouskäytön historia nähtävissä, niiden osalta voi selvittää mahdollisia rahoitusmuotoja.
Tilastokeskuksen luokituksen mukaiset kesantoalat
E21 Käyttämätön maatalousmaa
Tilastokeskuksen Maankäyttöluokitus 2000 mukaan Käyttämätön maatalouden maa (E21) on pitkäaikaisella kesannointisopimuksella kesannoitu maa, tai sellainen aiemmin maatalouskäytössä ollut maa, jonka käyttäminen maatalouteen on pysyvästi lopetettu ja jota ei käytetä muuhun tarkoitukseen.
Pitkäaikainen kesanto on kesannointijärjestelmän piirissä olevaa peltomaata, joka on ollut tai tulee olemaan pois viljelyskierrosta yli viiden vuoden ajan. Alueen käyttö maataloustuotantoon on toistaiseksi lopetettu ja aluetta ei ole otettu muuhun käyttöön, eikä se ole metsittynyt tai vesoittunut.
Käytöstä poistuneeksi maatalousmaaksi luetaan:
- viljelyskierrosta pysyvästi poistuneet, kesannointijärjestelmään kuulumattomat pellot, joita ei ole metsitetty, jotka eivät ole luontaisesti metsittyneet tai vesoittuneet ja joita ei ole otettu muuhun käyttöön
- luonnonniityt ja -laitumet sekä hakamaat, joiden käyttö laidunmaana tai muu maatalouskäyttö on pysyvästi lopetettu, joita ei ole metsitetty, jotka eivät ole luontaisesti metsittyneet tai vesoittuneet ja joita ei ole otettu muuhun käyttöön
- alueet, jotka esimerkiksi märkyytensä takia on jätetty pysyvästi viljelemättä.
Pysyvästi viljelyskierron ulkopuolelle jäänyt pelto, luonnonniitty, -laidun ja hakamaa luetaan muuhun maankäyttöluokkaan (kuin E21) jos:
- alue on rakennettu tai otettu muuhun käyttöön
- alue on istutettu tai kylvetty metsälle tai se on metsittynyt
- alue on vesoittunut
Metsittymisellä tarkoitetaan kehityskelpoisen taimikon luontaista syntymistä alueelle. Vesoittumisella tarkoitetaan sellaisen vähäarvoisen ja kehityskelvottoman lehtipuuston syntymistä alueelle, joka estää kehityskelpoisen metsän syntymisen luontaisesti tai viljellen ilman raivaustoimenpiteitä.
Tähän eivät kuulu: Vesottuneet tai metsittyneet entiset pellot (kuuluvat luokkaan F. Metsätalouden maat)
Pääluokat – Maankäyttöluokitus 2000
E Maatalouden maat
- E1 Käytössä oleva maatalousmaa
- E11 Pellot
- E12 Monivuotiset nurmet ja niityt
- E13 Puutarhaviljelmät
- E2 Muu maatalouden maa
- E21 Käyttämätön maatalousmaa
- E22 Maatalouden rakennettu maa
Maankäyttöluokitus 2000
Pääluokista tarkemmille tasoille:
- A Asuin- ja vapaa-ajan alueet
- B Liiketoiminnan, hallinnon ja teollisuuden alueet
- C Tukitoimintojen alueet
- D Kallio- ja maaperäainesten ottoalueet
- E Maatalouden maat
- F Metsätalouden maat
- G Muut maat
- H Vesialueet
- I Erityiskäyttöalueet
Lähteet:
Maankäyttöluokitus: Käyttämätön maatalousmaa (tilastokeskus.fi)
