Tieto-osio

Tieto-osiosta löydät tietoa erilaisista ympäristönhoidon toimenpiteistä ja menetelmistä, joiden avulla voi pienentää maatilan vesistö- ja ympäristövaikutuksia sekä lisätä luonnon monimutoisuutta.

Kirjaudu palveluun

Kipsin levitys

Kipsi on kalsiumsulfaattia, johon on sitoutunut kaksi kidevettä (CaSO₄∙2H₂O). Kipsi on vanha maanparannusaine, joka parantaa maan mururakennetta. Kipsin käytön myötä peltomaasta tulee kuohkeampaa, kasvien juuret pääsevät syvemmälle maahan ja eroosion riski vähenee. Myös vesi pääsee syvemmälle maaperään, mikä vähentää pintavaluntaa, ravinteiden huuhtoutumista ja eroosiota. Tutkimusten mukaan maa-aineksen sekä liukoisen fosforin huuhtoutuminen vähenee jopa 50 prosenttia. Kipsin vaikutus kestää noin viisi vuotta.

Katso myös video kipsin toiminnasta:

Kipsikäsittelyä suositellaan vesiensuojelunäkökulmasta erityisesti eroosioherkille savimaille. Vesiensuojeluhyöty on suurin, jos lohkon fosforiluku on korkea tai sille levitetään toistuvasti orgaanisia tai keinolannoitteita. Kipsi toimii myös kalsium- ja rikkilannoitteena. Kipsi ei vaikuta pH-tasoon. Kipsiä levitetään 4 tonnia hehtaarille. Tämä tarkoittaa, että peltoon tulee rikkiä (n. 620 kg/ha), kalsiumia (n. 780 kg/ha) ja hieman fosforia (n. 7 kg/ha).

Viljelijän tulee arvioida lohkokohtaisesti kipsin soveltuvuutta seuraavasti:

• Kipsikäsittelyä suositellaan vesiensuojelunäkökulmasta erityisesti eroosioherkille savimaille.
• Vesiensuojeluhyöty on suurin, jos lohkon fosforiluku on korkea tai sille levitetään toistuvasti orgaanisia tai keinolannoitteita.
• Onko peltolohkolla viljavuusanalyysin mukaan kaliumin tai magnesiumin puutetta (viljavuusanalyysin mukainen tulkinta ”huono” tai ”huononlainen”)? Jos on, niin suositellaan kohentamaan pellon Mg- tai K-pitoisuutta lannoituksella tai Mg-pitoisella kalkilla ennen kipsikäsittelyä. Kipsin sisältämä kalsium voi syrjäyttää kaliumia tai magnesiumia pois maahiukkasten pinnoilta, jolloin kaliumia ja magnesiumia voi huuhtoutua herkemmin. Vaikutus on kuitenkin vähäinen, sillä kipsikäsittelyn ei tutkimuksissa ole havaittu vaikuttavan juurikaan maan tai kasvuston kalium- tai magnesiumpitoisuuksiin. Käytännössä aidoilla savimailla Mg-pitoisuus ei ole ongelma. Suomessa löytyy luonnostaan varasto Mg niin paljon savimaissa.
• Kipsikäsittelyn mukana tuleva rikki saattaa tehostaa kasvien typen käyttöä. Jos viljelijä antaa kylvön yhteydessä vain niin sanottua startti lannoitetta, on suositeltavaa seurata kasvun kehitystä ja tarpeen mukaan aikaistaa lisätypen levitysaikaa.
• Lohkon pH on vähintään 5,5.
• Onko peltolohkolla käytössä oleva talousvesikaivo? Jos on, niin sen ympärille on jätettävä 30–100 metrin levittämätön alue.
• Lohkolle ei ole levitetty kipsiä aiemmin valtion tukemana tai edellisestä käsittelystä on vähintään viisi vuotta.
• Kipsinlevitykseen ei tällä hetkellä ole tarjolla luonnonmukaiseen tuotantoon sopivaa luonnonkipsiä. Teollisesta tuotannosta peräisin olevaa kipsiä ei saa käyttää luonnonmukaisesti viljellyillä pelloilla.

Myös peltolohkon viljelymenetelmä voi vaikuttaa kipsin levityksen ajoitukseen. Kipsin levitys suositellaan ajoittaa viljelykiertoon siten, että pelto kevytmuokkaus on mahdollista. Kevytmuokkaus vähentää kipsin huuhtoumista sateen mukana. Suorakylvö suositellaan tehtäväksi vasta kipsikäsittelyä seuraavana keväänä, koska hetkellinen pintamaan rikkipitoisuuden nousu voi vaurioittaa joidenkin viljakasvien lehtiä.  Mikäli kipsi levitetään syksyllä ja pelto vähintään kevyt muokataan, tavanomainen kylvö samana syksynä on mahdollista. Monivuotisille kasvustoille kipsiä suositellaan kasvuston uudistamisen yhteydessä.

Kipsin sisältämä sulfaatti voi vaikuttaa kasvin kykyyn ottaa seleeniä. Vaikutus koskee kuitenkin vain levitystä seuraavan kasvukauden satoa, jolloin pintamaan sulfaattipitoisuus on korkeimmillaan. Mikäli kasvustoa käytetään eläinten ruokinnassa, suositellaan joko käyttämään seleenipitoisia lannoitteita tai lisäämään seleeniä eläinten rehuun.